Kati Kekkonen, Maria Pajunen sekä Aimo Strömberg EUPATI Suomen johtoryhmästä osallistuivat lokakuussa 2025 Pharmacan järjestämään vuosittaiseen Kliinisten tutkimusten foorumi -tapahtumaan. Tapahtumasta päällimmäiseksi mieleen jäivät arvokkaat kohtaamiset ja verkostoitumiskeskustelut kahvi- ja lounastauoilla.
FinTrials – missä mennään?
Päivä alkoi paneelikeskustelulla, jossa Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto ja EUPATI Suomen aikaisempi aktiivi, dosentti Mia Bengtström alustivat Suomen nykyistä kliinisten tutkimusten tilannetta erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Lehto ja Bengtström kertoivat hälyttäviä tietoja: vielä 2000-luvun alussa Suomessa on ollut runsaasti kliinisiä lääketutkimuksia. Sen jälkeen on alkanut alamäki ja kliinisten tutkimusten määrä on romahtanut Suomessa. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on nouseva trendi, ja niissä tehdään enemmän kliinisiä tutkimuksia kuin Suomessa. Mistä tämä sitten johtuu? Lainsäädännöstä, kiinnostuksen laskusta vai kustannuksista? Keskustelussa esitettiin erittäin tärkeä kysymys: miten me varmistamme, että tulevaisuudessakin meillä on tutkijoita?
Lihastautiliiton lihastautiasiantuntijana työskentelevä Kati Kekkonen pohtii tutkimuksen tilan parantamisesta Suomessa seuraavasti: “Ensinnäkin täytyy vaikuttaa tutkimuksen tekemisen kiinnostavuuteen ja näkyvyyteen, tehdä sitä tutummaksi ja kiinnostavammaksi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi jakamalla riittävästi tietoa lääketieteen ja farmakologian opiskelijoille jopa jo opintojen alkuvaiheessa. Tärkeää olisi kertoa myös onnistuneista tutkimuksista ja suomalaisista innovaatioista, joilla saadaan motivoitua opiskelijoita aiheen pariin. Tähän esimerkkinä voisi mainita lihastautien maailmasta esimerkiksi suomalaisen tautiperimän sairauden SMAJ:n, jonka on löytänyt ja kuvannut suomalainen neurologian erikoislääkäri Manu Jokela. Lisäksi Suomessa tehdään paljon huippututkimusta esimerkiksi syöpäsairauksien sekä Alzheimerin taudin tutkimuksen suhteen.”
Kliinisten lääketutkimusten kansallinen FinTrials -yhteistyömalli julkistettiin 13.11.2025.
Uusi FVR Osana -portaali
FVR – Suomen rokotetutkimuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Laura Blagoev esitteli aamupäivällä Osana-vapaaehtoisportaalia ja sen kehitysprosessia. Osana on FVR:n vapaaehtoisille suunnattu portaali, jonka tavoitteena on helpottaa vapaaehtoisten tiedonsaantia tutkimuksista, osallistumista rokotetutkimuksiin ja parantaa asioinnin sujuvuutta.
Osana on tutkimusverkoston digitaalinen sydän, joka mahdollistaa FVR:n sisäisten prosessien ja vapaaehtoiskokemusten modernisoinnin.
Maria ja Aimo jäivät puheen jälkeen miettimään, että Rokotetutkimukselle voisi olla hyötyä EUPATIn opintoryhmän palautteesta, ja pohdimmekin, että voisimme joskus kutsua Lauran alustamaan opintoryhmään. Portaalia voisi myös verrata Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston, EUPATI Suomen ja Kansallisen Lääkeinformaatioverkoston laatimaan potilaan osallistumisen tarkistuslistaan tutkijalle. Valitettavasti asia vielä jäi, koska Lauralla riitti vientiä koko päivän.
Tekoäly kliinisissä tutkimuksissa
Yksi päivän mielenkiintoisimmista esityksistä oli Enni Sanmarkin alustus tekoälystä. Enni johtaa HUSissa omaa tutkimusryhmää, joka tutkii laajasti terveydenhuoltoa häiritseviä ja haastavia tekijöitä, joissa tällä hetkellä tekoäly on yksi merkittävimmistä. Enni myös johtaa GenAID-nimistä konsortiota, joka tutkii generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia terveydenhuollossa esimerkiksi automatisoiduissa kirjauksissa. Emme lainkaan ihmettele, että häntä erinomaisena puhujana pyydetään moniin tilaisuuksiin luennoimaan.
Tekoälyn käytön ovat mahdollistaneet monet aikaisemmat terveydenhuollon ratkaisut kuten tietovarannot, etäasiointi ja prosessien digitalisointi. Ilman niitä tekoäly ei nyt ja tulevaisuudessa voi olla osana prosesseja. Tekoälyn mahdollisuuksiin liittyvän innostuksen ja odotusten laskiessa on tärkeää silti ylläpitää mielenkiintoa tekoälyyn ja säilyttää resilienssi, jotta jatkossakin niiden tuomaa apua esimerkiksi kognitiivisen kuorman vähentämiseen voidaan hyödyntää. Mitattaessa teköälyn suoriutumiskykyä lääketieteellisessä päätöksenteossa on osattava valita, mikä on oikea mittari, mihin verrata tekoälyn suoritusta ja mitä halutaan mitata. Suorituskykyä arvioitaessa pitää siis muistaa, mitä mittaat ja huomioitava, että kyvykkyys on eri asia kuin vaikuttavuus.
Tulevaisuudessakin on lääkäreiden kliinisten taitojen riittävä perustaso turvattava, jottei tapahdu ”tyhmentymistä”. Lopuksi Enni kertoi, että tulevaisuudessa korostuvat kuitenkin ihmisten aito kohtaaminen ja inhimillisyys. Hän haluaa säilyä helposti lähestyttävänä ja arvostaa sitä, että säilyy ihmisenä ihmisille. Ihan meille kaikille hyvä neuvo!
Sähköinen suostumus
HUSissa on otettu käyttöön mahdollisuus sähköisen suostumuksen antamiseen kliinisissä tutkimuksissa. Sähköinen suostumus on ollut jo käytössä ja se vaatii vahvan Suomi.fi-tunnistautumisen. Professori Perttu Arkkila kertoi, että kokemusta on huomattavan vähän ja sen vuoksi ei vielä voida kertoa laajasta myönteisyydestä tai kielteisyydestä.
Kansallinen syöpästrategia
Oulun yliopiston tutkijalääkäri Sauli Vuotin aiheena oli “Rajoja ylittävä osallistuminen kliiniseen tutkimukseen”. Olisimme mielellämme kuulleet juuri siitä aiheesta lisää, erityisesti EU:n Cross-border Trials Initiative -aloitteesta nimeltä EU-X-CT. Aihe on tärkeä varsinkin harvinaissairaille potilaille, mutta valitettavasti siitä aiheesta oli esityksessä vain yhden dian verran. Sauli puhui pitkään kansallisen syöpästrategian valmistelusta, tärkeää työtä sekin! Kansallinen syöpästrategia julkaistiin 10.11.2025, ja se tulee viitoittamaan toimia syövän hoidon ja syöpätutkimuksen kehittämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syöpästrategian valmistelussa oli mukana yli 200 terveydenhuollon ammattilaista, tutkijaa, järjestöjen edustajaa ja kansalaista.
Sauli esitteli myös kliinisten tutkimusten aikana käytettäviä, elämänlaatua mittaavia kyselytutkimuksia. EORTC-kaavakkeista on saatavilla kansalliseen käyttöön versioita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Digiseuranta.fi on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu työkalu potilaiden elämänlaadun digitaaliseen seurantaan.
Lähdeluettelo:
- Berzin, Tyler M & Topol, Eric J (2025) Preserving clinical skills in the age of AI assistance. The Lancet (British edition), Vol.406 (10513), p.1719. DOI: 10.1016/S0140-6736(25)02075-6
Kirjoittajat:
Maria Pajunen, EUPATI Suomen johtoryhmän puheenjohtaja
Kati Kekkonen, EUPATI Suomen johtoryhmän jäsen
Aimo Strömberg, EUPATI Suomen johtoryhmän jäsen
Julkaistu: 17 marraskuun, 2025
Kategoriat:Blogit ja uutiset
