Kuulumisia EUPATI Nordic Workshopista

Pohjoismaiset EUPATI-järjestöt tapasivat neljännen kerran, nyt Helsingissä kahden päivän ajan 24. – 25. helmikuuta 2020 hotelli Presidentissä.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 70 henkilöä, monikaan tuoli ei jäänyt tyhjäksi. Paikalla oli EUPATIn pohjoismaisia edustajia, opintoryhmäläisiä sekä edustajia potilasjärjestöistä, tutkimuslaitoksista ja lääkealan yrityksistä.

Sosiaalineuvos, EUPATI Suomen puheenjohtaja Aimo Strömberg avasi kokouksen ja hänen jälkeensä saimme videovierailun Ruotsin Anders Olausonilta. Anders on Euroopan potilasfoorumin EPF:n kunniapuheenjohtaja ja yksi EUPATI:n perustajajäsenistä. Hän taustoitti järjestön perustamista lyhyesti todeten potilasedustajien tarpeen nousseen merkittävästi vuosien mittaan. Andersin jälkeen Tanskan edustaja Merete Schmiegelow kertoi EUPATI:n historiasta sekä pohjoismaisten järjestöjen haasteista ja saavutuksista.

Biolääketieteen tohtori Bettina Ryll, joka on Euroopan tasolla toimivan melanoomapotilaiden verkostosta (MPNE), puhui potilasedustajien osallisuuden tärkeydestä kliinisessä tutkimuksessa. Hyvä tutkimus on myös siihen osallistuvalle potilaalle hyvä ja toimiva. Siihen päästään vain, jos kuunnellaan potilaita jo tutkimusta suunniteltaessa.

Professori Tomi Mäkelä Helsingin yliopistosta kertoi Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta iCAN. Se on täsmälääketiedettä, jonka tehtävänä on luoda yksilöllistä syöpähoitoa innovatiivisella tavalla. Hankkeessa on ollut mukana potilasedustajia alusta alkaen, mm. ohjausryhmän jäseninä. Hän mainitsi myös Syöpähaasteen, jonka kilpailuasiamiehenä hänellä on ollut kunnia toimia.

Kliinisen hematologian professori, ylilääkäri Kimmo Porkka HUS:in Hematologian klinikalta kertoi pohjoismaisen tutkijaverkoston yhteistyöstä. Yhteistyötä tehdään kliinisen tutkimuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen syöpätutkimukseen keskittyvissä yksiköissä neljän Pohjoismaan kesken – Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan.

HUS:in Lastentautien tutkimuskeskuksen Pirkko Lepolan mukaan lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvainen potilasryhmä ja sen tähden heihin kohdistuvaa kliinistä tutkimusta tulee säätää yhteiset eettiset periaatteet ja sopimukset. Näin on tehty ja niissä huomioidaan lapsen ikä, koko ja sairaudentila. Lastenlääkkeiden tutkimusverkosto FinPedMed aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2007. Toiminta on laajentunut pohjoismaiseksi tutkimusverkostoksi NordicPedMed, joka lanseerattiin vuonna 2017. Toimintaa on laajennettu vuonna 2018 Eurooppalaiseksi IMI jättihankkeeksi Conect4children, joka toimii 33 sairaalassa 20 maassa. Hankkeen avulla on tarkoitus rakentaa Eurooppaan pysyvä infrastruktuuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvalle kliiniselle tutkimukselle.

Ensimmäisen tapahtumapäivän päätteeksi Amy Martinsen Oslon yliopistosairaalasta, Merel Hennink ROS1ders -verkostosta ja Minna Lehtola HUS:sta kertoivat potilaan osallisuudesta tutkimuksessa ja siihen liittyvistä parhaista käytänteistä. Tärkeimmät viestit aiheesta on, että potilasedustajat ovat osa tutkimusryhmää, eivät ainoastaan tutkimuksen kohteena. Lisäksi tämän yhteistoiminnan tulee alkaa jo tutkimuksen alkumetreillä, suunnitteluvaiheessa.

Toisen tapahtumapäivän avasi väitöskirjatutkija Lapin yliopiston Oikeustieteiden tiedekunnasta Kaisa-Maria Kimmel aiheella terveydenhuollon eettiset kysymykset ja priorisointi. Onko priorisointi prosessina eri vaihtoehtojen välillä tapahtuvaa oikeudenmukaista päätöksentekoa? Miten ymmärrämme oikeudenmukaisuuden terveydenhuollossa – tarkoittaako se terveyden maksimointia vai keskitymmekö tuloksiin? Pitäisikö meidän tehdä asioita, joiden tekeminen on oikein – vai painotammeko päätöksentekijöiden asiantuntijuutta?

Pääsihteeri Outi Konttinen Valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta TUKIJA:sta kertoi seuraavaksi kliinisten tutkimusten eettisestä arvioinnista Pohjoismaissa. Viime vuosina Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukenut kaikin puolin pohjoismaista lääketieteen tutkimusta. Pohjoismaisessa tutkimusverkostossa Nordic Trial Alliance:ssa on kiinnostusta luoda kiinteää yhteistyötä tutkimuseettisten toimikuntien työskentelyyn.

Jutta Lindborg Bayerilta kertoi uusimmat kuulumiset EU:n kliinisten tutkimusten portaalista. Tällä hetkellä toimivan kliinisten tutkimusten portaalin (EU Portal & Database) tulee korvaamaan kolmen vuoden aikana uusi portaali CTIS = Clinical Trial Information.

Lääketaloustieteilijä Antti Hyvärinen Fimealta kertoi FINOSE hankkeesta, joka on HTA-arvioinneista vastaavien viranomaisten käynnistämä kolmessa Pohjoismaassa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä HTA-arvioinneissa sekä nopeuttaa uuden lääkkeen tuloa potilaiden saataville. Verrattaessa FINOSE:a muihin vastaaviin yhteistyöhankkeisiin Euroopassa, sen tehtävänä on arvioida lääkkeen suhteellista vaikuttavuutta sekä taloudellisia vaikutuksia. Päätökset lääkkeen käytöstä yhteistyöarvioinnin perusteella tehdään kussakin maassa erikseen kansallisten säädösten mukaan.

Tapahtuma päättyi keskusteluosioon, joka vedettiin Open Spaces –menetelmällä. Seuraavat aiheet oli jaettu eri pisteisiin:

• Miten saada potilaan ääni mukaan translaatiotutkimukseen?
• Miten vahvistaa potilaan osallistamista terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa?
• Miten potilaan ääni tulisi huomioida tutkimussuunnitelmaa tehdessä?
• Miten potilaan ääni tulisi huomioida terveydenhuollon eettisessä arvioinnissa sekä priorisointiin liittyvissä kysymyksissä?
• Miten pohjoismaista yhteistyötä tulisi parantaa eri sidosryhmien välillä?
• Miten suunnitella kliininen tutkimus virtuaalisesti?

Osallistujat pääsivät tässä osiossa keskustelemaan aiheesta ja ilmaisemaan oman mielipiteensä ja ajatuksensa aiheesta. Kaikissa aihepisteissä käytiin vilkasta keskustelua.